1900-luvulla alkoi kylissä syntyä omaa sivistys- ja harrastustoimintaa, josta yhtenä tärkeimpänä esimerkkinä on mainittava nuorisoseurojen yleistyminen. Heinlahden Nuorisoseuran perustava kokous oli pidetty v. 1903, ja omaksi tilaksi seura sai lahjoitustontille rakennetun talon, joka valmistui v. 1910. Jo alusta pitäen nuorisoseuratyö oli monipuolista: Perustettiin raittiusseura, torvisoittokunta ja laulukuoro, pidettiin iltamia. 1950-luku oli varsinaista kulta-aikaa, jolloin torvisoittokunta ja näyttelijät näytelmineen esiintyivät aktiivisesti myös eri puolilla Kymenlaaksoa. Heinlahden nuorisoseuran näyttelijät saavuttivat menestystä jopa valtakunnallisella tasolla.

Muita suosittuja harrastuksia olivat urheilu ja metsästys. Urheiluseura Heinlahden Kipinä oli nuorisoseuran alainen, ja sillä oli oma talkoilla tehty urheilukenttä.
Heinlahden Metsästysyhdistys ry perustettiin v. 1944.

Koulutien heinlahtelaiset lapset pääsivät aloittamaan Siltakylässä yhteisessä kansakoulussa. Rakennus tuhoutui tulipalossa v. 1912. Sen jälkeen koulu toimi muutaman vuoden nuorisoseuran tiloissa, kunnes uusi oma koulurakennus valmistui v. 1919 Heinlahden rannan lähelle, samana vuonna kuin yleinen oppivelvollisuuslaki astui voimaan.

Vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla oli Heinlahteen alkanut syntyä maatalouden lisäksi muutakin elinkeinotoimintaa: Kiiskin suku perusti veneveistämön Heinlahden eteläiseen osaan, josta metallitöiden osuus laajetessaan siirtyi 1930-luvulla uuden 7-tien varteen rakennettuun Heinlahden Metallikonepaja Oy:hyn. Ennen sotia Vanhan Viipurintien ja Heinlahdentien risteyksessä toimi Seppälän Viljon paja, joka hoiti hevosten kengityksiä ja pieniä metallitöitä. Sulo Halmeen paja 7-tien pohjoispuolella teki 50-luvulla autometallitöitä. Esko Kiiskillä oli 50-luvulla Myyrynmäellä metallialan yritys, joka valmisti kuormaustraktoreita.

7-tien varrella oli kaksi kauppaa, Liitto ja Kyminlaakso, sekä posti ja osuuskassa. Näistä vm. oli siirtynyt 40-luvun loppupuolella valmistuneeseen rakennukseen Alastalon talosta, jossa toimi myös kylän ensimmäinen puhelinkeskus.