Heinlahti on Pyhtään itäisin kylä, joka on muodostunut samannimisen lahden ympäristöön Vanhan Viipurintien eli Kuninkaantien vaikutusalueelle. Tämä tie on edelleen pohjana nykyiselle Mokrantielle, Alatielle ja osalle Huutjärventietä.
Heinlahti on “mäkien kylä”, jonka asutuksesta on kirjallista tietoa 1500-luvulta lähtien. Eteläisin osa (nykyinen Suurheinlahti) käsitti Langinmäen ja Myyrynmäen ja Pohjoisosa (nykyinen Pienheinlahti) Iivarinmäen, Peltolanmäen ja Hartikanmäen. Nämä mäkien nimet – jotka ovat edelleen käytössä – liittyvät vanhoihin kantatiloihin, joista suurin osa sijaitsi Vanhan Viipurintien eteläpuolella. Tien pohjoispuolelle jäi ainoastaan kahden kantatilan käsittävä Ivarsby.
1600-luvulla Heinlahdessa oli 13 kantatilaa, joista osa on vielä tänäkin päivänä olemassa alkuperäisten sukujen hallinnassa: Jordas, Lanki, Hovi, Tjeders, Spens, Myyry, Vähähartikka, Isohartikka, Ivars, Kantola, Peltola + kaksi tilaa, joilla ei ollut nimeä maa- tai henkikirjoissa. Ruotsin aika Suomessa päättyi osittain sotaan Venäjän kanssa, kun Turun rauhassa v. 1743 osa itäistä Suomea siirtyi Venäjälle. Pyhtää jakaantui kahtia Kymijoen läntisen haaran kohdalla. Heinlahti jäi Venäjän puolelle.
Vanhan Viipurintien eteläpuolella sijaitsi vanha kartano Heinlax Gård eli Hovi. Sitä piti 1640-luvulla ratsumestari Volmar Jost von Breitenbach, jonka komppaniaan kuuluivat lähes kaikki pyhtääläiset ratsumiehet. Koko joukkio lähti sotimaan Liivinmaalle, jossa Breitenbach sai surmansa. Hovi siirtyi aikojen saatossa omistajalta toiselle. 1900-luvun alkuvuosina Hovin tilan osti maanviljelijä Teikari.
Tien varrella sijaitsi myös Mokran kartano. Se toimi kestikievarina (Krog v. 1783 kartassa) sekä käräjätalona 1900-luvun alkuun asti.
Pääelinkeino oli maatalous. Pellot keskittyivät rinnemaihin, kun taas alavat niityt kuten Mokran lakia ja Suurniitty olivat laidumaita, joista korjattiin myös heinää karjalle. Tärkeä lisäelinkeino oli kalastus; kylässä oli joitakin talojen yhteisiä nuottakuntia.
Heinlahti oli aikoinaan Pyhtään varakkain kylä: Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan omaisuus 29 maksajan mukaan oli 559 mk, mikä oli korkein määrä koko Pyhtään kylistä. Vauraus ei tietenkään ollut ikuista: Sodat ja nälkävuodet koettelivat raskaasti myös heinlahtelaisia. Kymenkartanon läänin voutikunnan perustaminen merkitsi sekin kruunun valvonnan tehostumista. Kruununvoudit vahtivat tiukasti Pyhtäätä osallistuen myös käräjille. Heistä yksi, David Bilefelt (1641-1643) jopa asui mm. Länsimyllykylässä.