Nyt 2000-luvulla eletään toisenlaisessa Heinlahdessa. Maanviljely on muuttanut muotoaan. Heinlahden peltoaukeamat ovat edelleen viljeltyjä, mutta vain harvojen yrittäjien toimesta; päätoimisia viljelijöitä ei enää juurikaan ole. Suurin osa pelloista on annettu vuokralle. Karja on kadonnut lähes kokonaan, ainoana poikkeuksena voi nähdä harrastuskäyttöön tarkoitettuja hevosia. Töissä käydään useimmiten muualla, kuten Kotkassa ja muissa asutuskeskuksissa.

Myös lasten elämä on muuttunut. Omaa koulua ei enää ole – 1960-luvun alussa Heinlahteen valmistunut uusi kansakoulu on lopetettu, viiimeisinä aikoina siellä toimi Siltakylän ja Heinlahden esikoulu. Koulurakennus on myyty ja se on kuntoilutoiminnassa. Peruskoulu käydään Huutjärvellä.

Nuorisoseurantalo on voimissaan. Aktiivisten toimijoiden ansiosta se on saatettu edustavaan kuntoon häiden, merkkipäivien ja muiden tilaisuuksien pitopaikaksi.

Heinlahden asukasmäärä on kasvussa: Uusi Sammalmetsän asuntoalue Siltakylän naapurissa kuuluu Heinlahteen, ja sinne on valmistunut kymmeniä uusia omakotitaloja. Viereiselle Sammalkallion alueelle on lisäksi tulossa yli 20 taloa. Tällä alueella sijaitsee myös vapaa-aikakeskus Pyroll-areena.

Vuonna 2015 valmistuva moottoritie E18 kulkee Heinlahden maiden halki. Maisemat tien ympäristössä ovat muuttuneet ja edelleen muuttumassa. Tien pohjoispuolelle kaavaillaan usean tuulimyllyn tuulivoimapuistoa. Heinlahti on myös saamassa oman eritasoliittymän, jossa kaavoitus mahdollistaa erilaisten yritysten palveluita. Liittymän eteläpuolella sijaitsevalle Rajakallion alueelle suunniteltu mittava projekti, ns. Mokran talvimaa, voidaan myös vahvistetun kaavan mukaan toteuttaa.

Aika kulkee kulkuaan, elämä ja maisemat muuttuvat. Menneisyydestä jää heinlahtelaisia muistuttamaan vanha rajapyykki: Pyhtäästä erotettiin Kymenkartanon alue v. 1380. Pyykki on seissyt vuosisatoja melkein unohdettuna Heinlahden ja nykyisen Kotkan rajan tuntumassa. Nyt se saa arvonsa mukaisen paikan Heinlahden liittymän alueella.